Vaasan Kaupungin työllistämisbudjetti oli kokonaisuudessaan viime vuonna noin 3,7 milj. €, josta 1,2 milj. € oli ”korvamerkitty” Jupiter-säätiölle. Työllistämisbudjetti on tärkein työkalu Vaasan Kaupungin harjoittaman työllistämisen resurssien ohjaamiseen. Onko tässä kaikki kustannukset, mitä kuntalaisille aiheutuu työllistämisestä? Ei toki. Budjetti on tehokas työkalu resurssien ohjaamiseen, mutta moninkertainen kustannus sitoutuu Kaupungin työntekijöiden työllisyyttä edistävään työhön.
Rahaa satsataan valtavia määriä ja julkisesta rahankäytöstäkin Vaasan satsaukset ovat vain murto-osa. Kysymys kuuluu: kannattaako? Kääntäisin kysymyksen asettelun kokonaan toisin päin ja kysyisin mitä tapahtuisi, jos rahaa ei laitettaisi ollenkaan työllistämiseen? Totta puhuttuna en tiedä, eikä tiedä varmuudella kovin moni muukaan, mutta se tiedetään minkä luokan kustannuksia jokainen työtön ja jokainen syrjäytynyt yhteiskunnalle aiheuttaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on laskenut muutama vuosi sitten, että yksi työtön maksaa yhteiskunnalle 18 000 euroa vuodessa verrattuna siihen, että tämä olisi töissä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että työelämän ulkopuolelle jäänyt maksaa kansantaloudelle noin 700 000 euroa. Lisäksi julkinen talous maksaa jokaisesta pitkäaikaistyöttömyyteen liukuneesta 400 000 euroa. Näin alle 25-vuotiaana työllistymismahdollisuutensa menettänyt maksaa yhteiskunnalle joka vuosi 27 500 euroa. Työ- ja Elinkeinoministeriön ”Nuorten Yhteiskuntatakuu” –raportin mukaan yhden syrjäytyneen nuoren bruttokustannus 40 vuoden ajalta on 740 000 euroa pelkästään perustoimeentulon osalta. Opetusministeriö pistää parhaimmaksi: ministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. (em. tiedot kerätty internetistä)
Viimeisimmän julkaistun työttömyyden rakennetta ilmaisevan kuntatilaston mukaan Vaasan työttömyysprosentti oli marraskuussa 7,5 %. Se tarkoittaa absoluuttisena lukuna 2218 työtöntä, joista 540 oli pitkäaikaistyöttömänä. Pitkäaikaistyöttömien kunnalle aiheuttamien kustannusten arviointiin on kehitetty laskuri, jolla voidaan arvioida kunnan kustannussäästöjä siinä tapauksessa, että työtön työllistetään kunnalle tai yritykseen suhteessa siihen ettei tehdä mitään. Jos kaikki 540 pitkäaikaistyötöntä työllistettäisiin kuntaan, olisi kustannussäästö vuositasolla noin 2 milj. €. Jos heidät työllistettäisiin yksityissektorille olisi kustannussäästö peräti 5 milj. €!
Esimerkkini koski siis vain neljäsosaa kaikista vaasalaisista työttömistä, eikä siinä oltu huomioitu muita kuin kunnan suoria kustannuksia. Kokonaisuudessaan esim. marraskuun 2012 työttömyys maksoi vaasalaisille veronmaksajille vähintään 3,3 milj. € (käyttäen perusteena em. 18 000 €/v, mikä on alhaisin näkemistäni arvioista), mikä tarkoittaa vuositasolla 40 milj. €. Tässä ei ole vielä huomioitu, että osa työllistämisstrategian kohderyhmistä ei ole työttömän statuksella eli todellisuudessa vaasalaisille veronmaksajille työttömyydestä lankeava lasku on vielä edellistäkin suurempi.
Onko siis 60000 euroa työllistämisstrategian laadinnasta tai 3,7 milj. € työllistämisbudjettina liikaa? Vetäkää itse omat johtopäätöksenne ja kommentoikaa niitä mieluusti myös tänne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti