Status quo ante...

Mitä oikeastaan tapahtuu juuri nyt itse työllistämisstrategian laatimisen suhteen?

Tällä hetkellä olemme suurin piirtein projektin puolivälissä ja elämme vaihetta, jota itse kutsuisin nimellä ”luova hässäkkä” (”kreativ kalabalik”). Se tarkoittaa sitä, ettei oikein kukaan ymmärrä mitä olemme tekemässä ja miksi, eikä allekirjoittanutkaan ole aina ihan kärryillä. Tämä kuuluu kuitenkin asiaan projektissa, jossa yritetään etsiä uusia eväitä työllistämiseen. Nykytilan kartoituksessa keskityttiin kolmeen kokonaisuuteen: ns. työllistämisen organisaatiotilinpäätökseen (mitä toimijoita työllistämisen suhteen on Vaasassa tunnistettavissa?), tilastolliseen katsaukseen (väestön rakenne, elinkeinorakenne, työttömyyden/työllisyyden tilastot) sekä kevyeen benchmarkingiin Vaasan vertailupaikkakuntien suhteen (Turku, Kokkola, Seinäjoki, Jyväskylä, Lappeenranta). Raportin laatiminen osoittautui huomattavasti suunniteltua suuremmaksi työksi ja sen valmistuminen on viivästynyt tämän takia.

Kuva nykytilasta auttoi kuitenkin hahmottamaan keskeisiä työllistämisen kipukohtia Vaasassa, joita konkretian varmistamiseksi fokusoitiin edelleen aivan vuoden alussa ohjausryhmän (=Kaupunginhallitukselle raportoiva työllistämistoimikunta) toimesta viiteen teemaan:

- PK-sektorin työllistämiskannusteet
- työpajatoiminta ja Jupiter
- nuorten työttömyyden ehkäisy
- maahanmuuttajien työllisyys
- osatyökykyisten työllisyys

Tämän fokusoinnin pohjalta siirryimme sujuvasti projektin seuraavaan vaiheeseen eli tavoitetilan määrittelyyn, jossa vision luonnin keskeisenä aineistona toimii edellä mainittujen teemojen ympärille järjestettävät workshopit. Kustakin aiheesta on tarkoitus järjestää kaksi 3 tunnin tilaisuutta eli yhteensä 10 workshoppia. Kutsuttujen osallistujien suhteen allekirjoittanut on pyrkinyt keskittymään määrän sijasta laatuun ja erilaisuuteen: kuhunkin tilaisuuteen kutsuttuja on ollut 12-14 ja olemme pyrkineet sekoittamaan osallistujakaartissa asiantuntijoita sekä itse kohderyhmiä eli asiakkaita. Näillä elementeillä olemme tavoitelleet työskentelyn tehokkuutta sekä uusien ideoiden syntyä.

Nyt on puolet workshopeista pidetty ja puolet jäljellä. Osallistujia on yritetty aktiivisesti ohjata epämukavuusalueilleen ja tässä on allekirjoittaneen mielestä onnistuttu hyvin. Tunnelmat workshopeissa ovat olleet innostuneen hämmentyneet tai niin kuin eräs osallistuja 2. workshopin aluksi totesi: ”pää on aivan sekaisin enkä tiedä mihin tämä liittyy”. Tämä on täsmälleen oikea tunnelma ideointiworkshopille. Osallistujat ovat kuitenkin osallistuneet paatoksella työskentelyyn, vaikka eivät ole aina ymmärtäneet miksi. Punainen lanka tulee selviämään myöhemmin, tässä vaiheessa on kuitenkin tärkeää, että olemme jokaisessa workshopissa löytäneet eväitä voimavarojen suuntaamiselle sekä niitä uusia ideoita, joita alun perin lähdimmekin tavoittelemaan.

Suuret kiitokset jo tässä vaiheessa workshoppeihin pyyteettömästi osallistuneille!

Pohjanmaalle energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Maahanmuuttajien työllistyminen on elinvoimaisen ja onnistuneen kotoutumisprosessin edellytys. Työ on hyvinvoinnin osatekijä ja parasta sosiaaliturvaa. Vaasalle työllisyydenkysymys maahanmuuton kontekstissa on tärkeä, sillä väestöstä lähes 7% on maahanmuuttajia. Useiden meneillään olevien yhteiskunnallisten muutos – ja uudistamisprosessien siivittämänä Vaasa on hiomassa työllisyysstrategiaansa, jossa maahanmuuttajien työllisyys on yhtenä painopistealueena. Koska maahanmuuttajien työmarkkina-asema on tutkimusten mukaan epävakaampi kuin muiden ja alttiimpi yhteiskuntataloudellisille muutoksille, on työllisyysstrategian laatimisen ajankohta erityisen merkittävä.

Talous - ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus raikastaa maahanmuuttoon liittyvää julkista keskustelua uusilla lähestymistavoilla ja faktoihin perustuvalla tiedolla. Parhaimmillaan se tukee ja ohjaa myös päätöksentekoprosesseja. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii kansallisestikin ainutlaatuinen, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksessa Vaasassa tehty tutkimus. Tässä tutkimuksessa Reini (2012) on arvioinut yleisen tasapainon mallilla maahanmuuton aluetaloudellisia vaikutuksia työmarkkinoiden näkökulmasta Pohjanmaalle. Tilastokeskuksen tilastoihin perustuvan tutkimuksen mukaan Pohjanmaan BKT heikkenisi 1,5 -1,7 % eli noin 100 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä ilman maahanmuuttajien työpanosta. Kokonaisvaikutus alueen työllisyyteen olisi -1,6 - 1,9 % vastaten 1400 - 1600 henkilötyövuoden vähentymistä. Julkinen ja yksityinen kulutus laskisivat Pohjanmaan alueella reilusti yli prosentin. Talouskasvun ja hyvinvoinnin tavoitteiden saavuttamiseksi on Reinin tutkimuksen viitoittamana Vaasallakin ohittamaton paikka optimoida ja hyödyntää maahanmuuttajien osaaminen ja resurssit osana sosiaalisesti kestävää hyvinvointia.

Demografisten muutosten myötä työvoiman tarve kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Jo nyt esimerkiksi sosiaali-, terveys- sekä rakennusalalle tarvitaan lisää työvoimaa. Samanaikaisesti osalla maahanmuuttajista on vaikeuksia sijoittua työelämään. Maahanmuuttajien osaamisen ja työllistymisen esteiden tunnistamiseksi tarvitaan vaikuttavia työmenetelmiä sekä työelämään johtavia joustavia ja yksilöllisiä koulutus – ja työpolkuja. Tähän pääseminen saattaa edellyttää elinkeinoelämän ja julkissektorin avointa työllisyyteen liittyvää yhteistyötä, jonka lähtökohtana on alueellisen/paikallisen talouskasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen konkreetisilla molempien, osapuolten lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet huomioivilla toimenpiteillä ja kehittämistyöllä. Osallistetaanko elinkeinoelämän edustajia ja työnantajia riittävässä määrin alueellisiin suunnittelu- ja kehittämisprosesseihin? Pitäisikö julkissektorin asettaa myös konkreettisempia tavoitteita maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömyyden vähentämiseksi esimerkiksi hallitusohjelman tavoitteita mukaillen? Pohjanmaalla tämä tarkoittaisi tällä hetkellä ulkomaalaisten 19,8% työttömyysasteen puolittamista.

Maahanmuuttajien työhön pääsyyn vaikuttaa osaamisen haasteiden lisäksi joskus myös ennakkoluulot ja suoranainen syrjintä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus ovat moninaisuutta edistävän työyhteisön perusarvo, joka on samalla paitsi yksi työperäisen maahanmuuton selkeä attraktiotekijä myös jokaisen työntekijän kannalta tuiki tarpeellinen. Työelämän moninaisuutta voisi tarkastella yrityksen kasvu- ja kehityspotentiaalina. Kaikkien kansalaisten osaamisen hyödyntävät yhteiskunnat saavat paremmat kasvumahdollisuudet. Hiljattain tehty amerikkalainen tutkimus antaa viitteitä siitä, että yhdenvertaisuus voi johtaa parempaan tuottavuuteen. Tämän ovat jo oivaltaneet myös Pohjanmaalla ne monet työnantajat, joiden tarjoamissa työtehtävissä oman osaamisensa ja työpanoksensa hyvinvointiimme ja käyttöömme tuovat ne lähes 3000 eri toimialoilla päivittäin työskentelevää maahanmuuttajataustaista kuntalaista.

Hyvän työllisyystilanteen lisäksi Pohjanmaalla maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi tehty pitkäjänteinen työ sekä sitä tukeva useissa hankkeissa tehtävä kehittämistyö tarjoaa hyvät lähtökohdat yhteistyön tiivistämiselle ja toimijoiden synergiaetujen hyödyntämiselle. Nyt työn alla olevilla maahanmuuttajien työllistymiseen ja alueellisen yhteistyön vahvistamiseen tähtäävillä strategisilla valinnoilla ja toimenpiteillä saattaa olla suuri merkitys kestävän hyvinvointikehityksen näkökulmasta pitkälle tulevaisuuteen. Parhaimmillaan työllisyysstrategia vahvistaa osaltaan sekä vaasalaista hyvinvointia että kaupungin kestävää yhteiskuntakehitystä. Toivottavasti tähän työhön ja keskusteluun mahdollisimman moni tuo oman näkökulmansa ja toivottua konkretiaa.

Marjo Hannu-Jama
Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi (ESR 2012-2013)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Vaasan kaupunki

Alueellisen maahanmuuttajien työllisyyttä ja osallisuutta edistävän kehittämisprosessin yhtenä tavoitteena on alueellisen strategia - ja ohjelmatason yhteistyön keinoin vaikuttaa maahanmuuttajien kotoutumiseen ja yhtenä keskeisenä osana maahanmuuttajien työllisyyteen, työllistymiseen ja hyvinvointiin työssä.