Welcome To the Jungle

I mitt föregående inlägg försökte jag ta fram sysselsättningens olika synvinklar och perspektiv. Inte minst finns det förvirrelse angående själva begreppet ”sysselsättning” jämfört med finska motsvarigheter ”työllistäminen” eller ”työllisyys”.

Wikipedia määrittelee työllistämisen seuraavasti:

Työllistäminen tarkoittaa työvoimaviranomaisten, esimerkiksi Työ- ja elinkeinotoimiston, tekemää työttömän työnsaantia edistävää toimenpidettä.

Esimerkiksi Tilastokeskuksen internetsivuilta voidaan löytää määritelmä työllisyydelle:

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin.

Työllistämisstrategia-termiä ovat käyttäneet internetistä kerättyjen tietojen perusteella mm. Vaasa, Heinola, EU komissio (työllisyyden edistämisen alakohtana), Saarijärvi, Oulu ja Turku.

Vastaavasti Työllisyysstrategia-termiä ovat käyttäneet mm. Vaasa, Nummi-Pusula, EU, Keski-Pohjanmaa, Keski-Uudenmaa, Lohja, Pohjois-Savo, Koillis-Savo, Turku, Pohjois-Karjala.

Tästäkin vertailusta on pääteltävissä, että käsitteiden asiasisältö ymmärretään usein eri lailla riippuen asiatahosta ja paradoksaalista kyllä, usein näitä eriäviä näkemyksiä löytyy jopa saman tahon sisältä (vrt. esim. Vaasa ja Turku). Voidaan kuitenkin lyhyen käsitteistötutkimuksen perusteella yleistää, että työllistäminen-termiä käytetään yleensä sellaisissa yhteyksissä, joissa pyritään korostamaan termin aktiivista ja dynaamista merkitystä, kun työllisyys-termi esiintyy usein staattisemmissa yhteyksissä kuten esim. tilastotiedon yhteydessä. Joskus työllistäminen mielletään myös työllisyyden alakohdaksi.

Saken blir ännu knepigare i och med att på svenska finns det bara ett ord för båda finska begreppen nämligen sysselsättning. Enligt wikipedia

Enligt Arbetsmarknadsundersökningarna är en person sysselsatt ifall han eller hon den senaste veckan har arbetat minst en timme, varit tillfälligt frånvarande eller haft utbildningsvikariat, beredskapsarbete eller liknande.

Sysselsättningsstrategi-ordet använder man mycket mer sparsamt än motsvarande finska termer och därför är det överhuvudtaget svårt att hitta grunder för översättningen. Vasa och Åbo har använt båda finska motsvarigheter i sina översättningar. Egentligen de enda översättningarna från övriga källor kan hittas i EU-terminologin tex.

”Den europeiska sysselsättningsstrategin och riktlinjerna för sysselsättningen är Lissabonstrategins viktigaste instrument för att ta itu med utmaningarna på arbetsmarknaden”.

I detta sammanhang hade man översatt termen till ”työllisyys”. Ordet sysselsättning används dock också i aktivare dvs. ”työllistäminen” form tex. på mol.fi:

I fjol uppgjordes ca 20 000 sysselsättningsplaner för personer som omfattas av omställningsskyddet.

Summa summarum: edelliseen määrittelyyn perustuen käytetään jatkossa Vaasan osalta yksiselitteisesti ”työllistämisstrategia” –termiä sekä sen ruotsinkielistä vastinetta ”sysselsättningsstrategi”.

New normal

Danske Bankin www-etusivu huutaa sitä. Ensin luulin sen tarkoittavan, että tanskalaisuus on uusi normaali meille suomalaisille ;), mutta hieman tarkempi tarkastelu osoitti, että pankin pointti uudessa normaalissa on ilmeisesti pankkitoiminnan digitalisoitumisessa ja kansainvälistymisessä. Esko Ahon mukaan uusi normaali on yhteiskunnan tuleva tila, jossa yritykset ja julkinen sektori ovat tiiviissä yhteistyössä. Euroopassa tuntuu vallitsevan käsitys, että vaikka nyt eletään vaikeita aikoja, paluu normaaliin tapahtuu kohta. Siihen ei ole kuitenkaan paluuta, vaan koittaa uusi normaali. Julkinen sektori tarvitsee yksityisen puolen laajaa osaamista ja yritykset tarvitsevat terveen yhteiskunnan, jotta voisivat toimia tehokkaammin. Tämä vaatii muutosta vallitsevaan tilanteeseen (Pohjalainen 9.12.2012).

Nyt kun olen ollut Vaasan työllistämisstrategian suunnittelijan toimessani 3 kuukautta, voin sanoa ainakin, että tieto on lisännyt tuskaa. Olen kartoittanut nykytilaa Vaasassa pääasiassa haastattelemalla noin 50 työllistämiseen välittömästi ja välillisesti liittyvää ammattilaista sekä käymällä asiaan liittyvissä paikallisissa seminaareissa. Tuska liittyy siihen, että työllisyyden hoidon tehtäväkenttä on laaja ja sitä hoitavat toimijat kilpailevat keskenään niukoista resursseista. Pitäisikö painopiste olla ennaltaehkäisevässä vai korjaavassa työssä? Mitä nämä oikeastaan tarkoittavat ja sisältävät? Mikä on tärkeää ja mikä ei? Työttömät? Nuoret? Maahanmuuttajat? Vajaatyökykyiset? PK-sektori? Suuryritykset? Kaikki vaasalaiset? Onko työllistäminen yritysten, julkisen hallinnon, yksittäisten ihmisten vai kenties kaikkien näiden tehtävä? Kuka maksaa ja miksi? Kuka on ongelman ytimessä? Miten koordinoidaan, ettei tehdä päällekkäistä työtä? Miten katkaistaan toimenpiteestä toimenpiteeseen kiertävien kehäliike? Miten lainsäädäntö pitäisi huomioida? Riittävätkö rahat siihen? Millä konkreettisilla toimenpiteillä saadaan tilannetta parannettua?

Muun muassa näihin kysymyksiin Vaasan työllistämisstrategia pyrkii löytämään vastauksen. Lähtökohta on, että kaikkia olemassa olevia rakenteita pitää pystyä kyseenalaistamaan. Menossa oleva nykytilan kartoitus etsii vastausta kolmeen kysymykseen.

1. mitä työllistämisen liittyviä organisaatioita Vaasassa on ja mikä on niiden rooli?
2. minkälainen on Vaasan väestön, elinkeinoelämän ja työttömyyden rakenne?
3. mitä voimme oppia muiden kuntien työllistämisstrategioista?

Jos kunnissa ei saada aikaan uutta kasvua, uusia työpaikkoja, työllisyyden paranemista ja lisää tehokkuutta, nykyisen tasoisia palveluita ei pystytä jatkossa turvaamaan (Kuntalehti 11/2012 s. 23). Vaasan Kaupunki on tulevina vuosina ennen näkemättömien taloudellisten paineiden alla. Paradoksaalista kyllä ikääntymiseen liittyvät yhteiskunnalliset ongelmat (suurten ikäluokkien eläköityminen, väestön keskimääräisen eliniän kasvu, ennenaikainen eläköityminen) eivät ole ainakaan vielä tuoneet helpotusta työllisyystilanteeseen, mutta tuovat jatkuvasti lisää painetta kuntaorganisaatiolle. Nämä ovat meidän vaasalaisten uuden normaalin sopan ainekset.