New normal

Danske Bankin www-etusivu huutaa sitä. Ensin luulin sen tarkoittavan, että tanskalaisuus on uusi normaali meille suomalaisille ;), mutta hieman tarkempi tarkastelu osoitti, että pankin pointti uudessa normaalissa on ilmeisesti pankkitoiminnan digitalisoitumisessa ja kansainvälistymisessä. Esko Ahon mukaan uusi normaali on yhteiskunnan tuleva tila, jossa yritykset ja julkinen sektori ovat tiiviissä yhteistyössä. Euroopassa tuntuu vallitsevan käsitys, että vaikka nyt eletään vaikeita aikoja, paluu normaaliin tapahtuu kohta. Siihen ei ole kuitenkaan paluuta, vaan koittaa uusi normaali. Julkinen sektori tarvitsee yksityisen puolen laajaa osaamista ja yritykset tarvitsevat terveen yhteiskunnan, jotta voisivat toimia tehokkaammin. Tämä vaatii muutosta vallitsevaan tilanteeseen (Pohjalainen 9.12.2012).

Nyt kun olen ollut Vaasan työllistämisstrategian suunnittelijan toimessani 3 kuukautta, voin sanoa ainakin, että tieto on lisännyt tuskaa. Olen kartoittanut nykytilaa Vaasassa pääasiassa haastattelemalla noin 50 työllistämiseen välittömästi ja välillisesti liittyvää ammattilaista sekä käymällä asiaan liittyvissä paikallisissa seminaareissa. Tuska liittyy siihen, että työllisyyden hoidon tehtäväkenttä on laaja ja sitä hoitavat toimijat kilpailevat keskenään niukoista resursseista. Pitäisikö painopiste olla ennaltaehkäisevässä vai korjaavassa työssä? Mitä nämä oikeastaan tarkoittavat ja sisältävät? Mikä on tärkeää ja mikä ei? Työttömät? Nuoret? Maahanmuuttajat? Vajaatyökykyiset? PK-sektori? Suuryritykset? Kaikki vaasalaiset? Onko työllistäminen yritysten, julkisen hallinnon, yksittäisten ihmisten vai kenties kaikkien näiden tehtävä? Kuka maksaa ja miksi? Kuka on ongelman ytimessä? Miten koordinoidaan, ettei tehdä päällekkäistä työtä? Miten katkaistaan toimenpiteestä toimenpiteeseen kiertävien kehäliike? Miten lainsäädäntö pitäisi huomioida? Riittävätkö rahat siihen? Millä konkreettisilla toimenpiteillä saadaan tilannetta parannettua?

Muun muassa näihin kysymyksiin Vaasan työllistämisstrategia pyrkii löytämään vastauksen. Lähtökohta on, että kaikkia olemassa olevia rakenteita pitää pystyä kyseenalaistamaan. Menossa oleva nykytilan kartoitus etsii vastausta kolmeen kysymykseen.

1. mitä työllistämisen liittyviä organisaatioita Vaasassa on ja mikä on niiden rooli?
2. minkälainen on Vaasan väestön, elinkeinoelämän ja työttömyyden rakenne?
3. mitä voimme oppia muiden kuntien työllistämisstrategioista?

Jos kunnissa ei saada aikaan uutta kasvua, uusia työpaikkoja, työllisyyden paranemista ja lisää tehokkuutta, nykyisen tasoisia palveluita ei pystytä jatkossa turvaamaan (Kuntalehti 11/2012 s. 23). Vaasan Kaupunki on tulevina vuosina ennen näkemättömien taloudellisten paineiden alla. Paradoksaalista kyllä ikääntymiseen liittyvät yhteiskunnalliset ongelmat (suurten ikäluokkien eläköityminen, väestön keskimääräisen eliniän kasvu, ennenaikainen eläköityminen) eivät ole ainakaan vielä tuoneet helpotusta työllisyystilanteeseen, mutta tuovat jatkuvasti lisää painetta kuntaorganisaatiolle. Nämä ovat meidän vaasalaisten uuden normaalin sopan ainekset.